Suru on luonnollinen seuraus tilanteista, joissa menetämme jotakin itsellemme rakasta ja tärkeää. Se on moniulotteinen tunne, joka voi samaan aikaan pitää sisällään paitsi raastavaa kipua ja ikävää myös helpotusta, lämpöä ja kasvun mahdollisuuksia. Suru on henkilökohtainen kokemus, jonka jokainen meistä kohtaa aina omalla tavallaan – surun aiheuttajasta riippumatta.

Suru on väistämättä läsnä myös työpaikoilla. Voi olla, että joku työyhteisöstä on menettänyt läheisensä tai sairastunut itse vakavasti. Joku toinen taas saattaa surra itselleen tärkeän ihmissuhteen päättymistä tai muutosneuvotteluista seurannutta työpaikkansa menettämistä. Syitä pinnan alla piileksivään suruun lienee yhtä paljon kuin meitä ihmisiäkin.

Valmennus vahvistaa taitoja ja toimintavalmiuksia, joita tarvitsemme kohdatessamme läheisen kuolemaa tai jotakin muuta elämän perustuksia järisyttävää menetystä surevan henkilön, tiimin tai työyhteisön.